Fujifilm X-T10 parin päivän pikakokeilussa

by Ilkka Rytkönen
Osumia: 1549

Käyttäjän arvio: 0 / 5

HuonoHuonoHuonoHuonoHuono
 

X-T1:n pikkuveli

Fujifilm on tuonut sopivalla tahdilla markkinoille uusia malleja, joista X-T1 on ollut myös vakavammin kuvaamiseen suhtautuvien makuun. X-T1:n hinta on ehkä ollut osalle kamerasta haaveileville turhan hinnakas ja nyt testissä ollut X-T10 keventää kukkaroa viitisen sataa euroa vähemmän. Mutta mitäs n. 700 eurolla saa ja mistä jää paitsi?

Fujifilm X-T10
Fujifilm X-T10

Aktiiviselle kuvaajalle

Runko on muotoilultaan Fujille tyypillistä retroa ja materiaaleiltaan ja painikkeiltaan mukavan jämäkkä. Kokeiltavana olleen hopeisen värin lisäksi tarjolla on täysmusta versio. Etu- ja takarulla ovat kyllä selvästi X-T1:n rullia hintelämmän oloisia painonappitoiminnosta johtuen. Kaikki tärkeät säätimet ISO-herkkyyttä lukuun ottamatta ovat rungon päällä. Aukko valitaan objektiivin aukkorenkaasta, tai samasta renkaasta tämän asian voi jättää kameran huoleksi. Poikkeuksena tähän on XC-objektiivit sekä XF27mm pannari, joiden aukkoa säädetään rungon rullilla.

Runko ei mielestäni voi olla tätä pienempi, mikäli käytettävyys halutaan pitää kelvollisena.

Fujifilm X-T10
Fujifilm X-T10 takaa

Sähköinen etsin on rungon päällä keskellä ja näyttö kääntyy pystysuunnassa. Salamakenkä on standardimallinen. Muita liitäntöjä on yhdistetty 2,5 mm mikrofoni- ja etälaukaisinliitäntä sekä microHDMI- ja microUSB-liitännät. Akku ladataan mukana tulevalla erillisakkulaturilla, USB-lataus ei ole mahdollista.

Pienikätiselle

Runko näyttää pienemmälle, kuin X-T1 ja on sitä myös käytännössä. Isokätiselle kahva jää hieman pieneksi, mutta rungosta saa kuitenkin riittävän tukevan otteen. Runko ei mielestäni voi olla tätä pienempi, mikäli käytettävyys halutaan pitää kelvollisena. Nappuloita ja säätimiä on karkeasti sama määrä, kuin isommassa mallissa, mutta hieman eri tavalla ja eri toiminnoilla järjesteltyinä.

Vaikka takaseinän nappulat ovat lähellä reunaa, niin virhepainalluksia ei kuitenkaan helposti tule. Näin ollen muotoilua voi pitää onnistuneena.

Runko kyllä pysyy mukavasti kädessä pienen kahvan ja peukalotuen ansiosta. Mukavimmillaan runko on pienillä ja kevyillä objektiiveilla, mutta menettelee myös esim. XF16-55mm f/2.8:n kanssa. Lisäkahva toki auttaa asiaan.

Fujifilm X-T10
Fujifilm X-T10

Jos nelinäppäimen konfiguroi säätämään tarkennuspisteen siirtelyä, niin jäljelle jää kolme kustomoitavaa nappia. Nimittäin nyt myös videonapin saa muutettua haluamakseen. Toisin tätä nappia pitää painaa normaalia pidempään, jotta haluttu toiminto tapahtuisi. Etu- ja takarullat toimivat nyt myös painonappeina. Toivottavaa olisi, että AF-L- sekä AE-L-näppäimien toiminnan saisi muutettua haluamakseen.

FN-nappi kytkee oletuksena wifin päälle, mutta varmuuden vuoksi vaihdoin sen tilalle ISO-herkkyyden säädön. Nimittäin jos kesken ratkaisevan hetken kuvaamisen wifi tulee kytkettyä vahingossa päälle, tilanne ehtii mennä ohi. Mutta ISO-herkkyyden säädön ilmestyminen etsimeen ei hidasta kuvaamista. Vaikka takaseinän nappulat ovat lähellä reunaa, niin virhepainalluksia ei kuitenkaan helposti tule. Näin ollen muotoilua voi pitää onnistuneena.

Karsittu, muttei liikaa

Verrattuna X-T1:een, X-T10 eroaa koon lisäksi hieman muissakin asioissa. Yksi on sääsuojaus, joka halvemmasta mallista on jätetty pois. Molemmissa on erittäin laadukkaat OLED-etsimet samalla pikselimäärällä, mutta X-T10:n kuva on selvästi pienempi, samaa kokoa X-E2:n etsimen kanssa.

Yksi tärkeimmistä säätimistä on valotuksenkorjailu ja se on hyvällä paikalla oikean peukalon alla.

ISO-herkkyyden säätöpyörä on kadonnut, joten herkkyyden säätämiseksi pitää mennä valikkoon tai konfiguroida jokin funktionäppäimistä tähän hommaan. Automaattinen ISO-herkkyys ei edelleenkään ota huomioon käytettyä polttoväliä ja säädä suljinaikaa sen mukaan. Automaattisen herkkyyden säätöjä on nyt tarjolla kolme kappaletta. Näihin kaikkiin voi tallentaa omat oletusherkkyydet, maksimiherkkyydet sekä lyhimmät suljinajat. Onneksi valotuksenkorjailu on käytössä nyt myös manuaalivalotustilassa, jos ISO-herkkyys on säädetty automaatille. Tämähän tuli päivityksenä myös X-T1:een.

ISO-säätökiekon tilalla on nyt pyörä, josta voi valita yksittäisotoksen, sarjakuvauksen, panoraamatilan, päällekkäisvalotuksen, haarukoinnin tai erilaisen tehosteen. Haarukointeja ja tehosteita on nyt kiekossa molempia kaksin kappalein. Näiden toiminnot säädetään ennakkoon valikoiden uumenista, joten tiettyä tehostetta tai haarukointia pääsee käyttämään sitten nopeasti. Itse en koe tätä kovin tarpeelliseksi, vaan yksi valotuksen haarukointi riittää omiin tarpeisiin.

Fujifilm X-T10
Fujifilm X-T10

Yksi tärkeimmistä säätimistä on valotuksenkorjailu ja se on hyvällä paikalla oikean peukalon alla. Tämä on säädin, jota normaalisti joutuu käyttämään kaiken aikaa. Valot vaihtelevat ja tulevat eri kuvissa eri suunnista. Valotuksenmittaus yrittää parhaansa, joskus siinä onnistuen. Monesti kameran haluama valotus poikkeaa kuvaajan näkemyksestä, jolloin valotuksenkorjailulla saadaan asiat nopeasti kuntoon.

Kameran käyttöliittymän pyörittämistä tuntuu vaivaavan hienoinen tehonpuute. Valikot reagoivat näppäimien painallukseen suuremmalla viiveellä, kuin X-T1:ssä. Viivettä on myös isommassa mallissa, mutta se ei häiritse samalla tavalla, kuin X-T10:ssä. Mutta kun asetukset ovat kunnossa, niin tämä asia ei niin paljon häiritse käytännön kuvaustilanteissa. Ainoastaan herkkyyttä säädettäessä asia tulee esiin.

Parannuksia

Käyttöliittymään on tehty pieniä muokkauksia parempaan suuntaan. Mm. Display-napin painaminen muuttaa toimintoa heti, eikä popup-valikon kautta. Etsimeen saa valittua automaattisen kirkkaudensäädön, mikä on joskus hyvä asia. Takanäytön kirkkauden säätöön ei ole automatiikkaa, mutta kirkkausvaihtoehtoja on viisi kappaletta pimeämpään ja saman verran kirkkaampaan suuntaan. Nyt kirkkain asetus näyttää kuvat hyvin, eikä vedä vaaleita sävyä puhki X-T1:n tapaan. Takanäytön vähentynyttä pikselimäärää ei huomaa. Näyttö kääntyy ylös ja alas, eikä siinä ole tukea kosketukselle.

Irtosalaman tilalla rungossa on sisäänrakennettu ylös ponnahtava pikkusalama. Sillä antaa tarvittaessa pientä täytevaloa.

Fujifilm X-T10
Fujifilm X-T10

Yhteistä hyvää

X-T10:ssä on paljon samoja ominaisuuksia, kuin X-T1:ssä. Yhteistä on mm. sama hyväksi todettu X-TRANS-kenno ja automaattitarkennus. Näin ollen tällä mallilla voi kuvata myös hyvällä todennäköisyydellä liikkuvia kohteita. Tämä jää nyt arvailujen varaan, mutta X-T1:n vastaava tarkennus on riittävä jopa rallin kuvaamiseen. Nopeita vaihetarkennuspisteitä on tosin molemmissa mallissa vaan rajatulla keskialueella. Tähän asiaan ei varmaankaan tule parannusta ennen Fujin seuraavan huippumallin esittelyä.

Sarjakuvanopeus on molemmissa 8 ruutua sekunnissa, mikä riittänee useimmille. X-T10:n puskurimuisti on vaan selvästi pienempi isompaan malliin verrattuna. Ykkönen jatkaa karkeasti tuplasti pidempään siitä, kun kympin puskuri tulee täyteen. X-T1 vaikuttaa myös kirjoittavan kuvat kortille nopeammin, mikä johtunee USH-II-tuesta. X-T10 tukee hitaampaa UHS-I-standardia, mutta UHS-II-merkinnällä olevat kortit toimivat toki, mutta ilman nopeushyötyä. X-T10:n tallennusvauhti ei ole kuitenkaan mikään ongelma ainakaan tavanomaisessa kuvauksessa.

Mekaanisen sulkimen lisäksi tarjolla on sähköinen suljin, jolla kameran saa täysin äänettömäksi.

Mekaanisen sulkimen lisäksi tarjolla on sähköinen suljin, jolla kameran saa täysin äänettömäksi. Tämä on hyvä ominaisuus, esim. Kirkossa tai muussa vastaavassa paikassa tapahtuvaan kuvaukseen. Sähköisellä sulkimella tulee tarjolle myös erittäin nopeat suljinajat aina 1/32000s saakka. Sähköistä suljinta ei voi käyttää pitkissä valotuksissa, eikä salamakuvauksessa. Myös keinovalo saattaa tuottaa ongelmia.

Kohinan puolesta kameralla voi kuvata aika huoletta aina jonnekin ISO 3200 kieppeille. ISO 6400 on vielä käyttökelpoinen kohinanpoiston jälkeen.

Kehitettävää

Nopeissa ja miksei myös niin nopeissa tilanteissa toivoisi etsimeen ylivalotuksesta kertovaa varoitusväriä, kuten on esimerkiksi Olympuksen ja Sonyn kameroissa. Toivottavasti tähän asiaan tulee muutos tulevien päivitysten myötä. Ylivalotusta pitää nyt arvioida visuaalisesti tai histogrammin avulla. Visuaalinen havainnointi on sinänsä hyvä, mutta jos näyttö tai etsin on säädetty liian kirkkaaksi tai tummaksi, niin tähän ei voi täysin luottaa. Histogrammin tarkastelu vie taas huomiota itse kuvaamiselta ja tilanteen seuraamiselta, eikä se kerro täsmällisesti, mitkä kohdat kuvasta palavat puhki. Kuvassa näkyvä varoitusväri on tähän asiaan yksi parhaista keksinnöistä ja apuvälineistä.

Veikka
Veikka, 56 mm, 1/680 s, ƒ/1.2, ISO 200

Vaikka herkkyyksiä on nykykameroissa jo hyvin ja vaikka valovoimakin olisi tarjolla, niin hämärähommissa tahtoo valotusajat venyä äärimmilleen. Ja kun kamerat sekä objektiivit ovat kevyempiä, niin suljinaikoja joutuu hieman lyhentämään isompiin kameroihin verrattuna, jotta käsivaralta saisi terävää jälkeä. Tähän tilanteeseen runkovakaaja olisi kova sana. Vakaajallisia runkoja onkin Olympuksen kaikki mallit, sekä nyt myös Sonyn ja Panasonicin uudemmat versiot.

Puhe, 56 mm, 1/125 s, ƒ/2, ISO 1250
Puhe, 56 mm, 1/125 s, ƒ/2, ISO 1250

Salamajärjestelmä on vielä vähän vaiheessa. Fujilla on muutama TTL-malli tarjolla, samoin Nissiniltä ainakin i40. Salamamenusta löytyy kohta commander, joka ilmeisesti tarkoittaa etäohjattavaa TTL-salamaa. Mutta markkinoilla ei vielä ole Fujiin tällaisia salamoita, jos niitä joku kaipailee. Yleensä toimeen tulee kuitenkin muillakin tavoilla. Salamakengässä olevaa välkkyä voi käyttää täytevalona esim. Ulkona auringonpaisteessa, kun pitää varjoja availla. Nopeissa tilanteissa manuaalisalamaa ei ehdi säätää riittävän nopeasti, joten tässä tilanteessa TTL-salamalle on paikkansa.

Fujissa on kuitenkin standardi salamakenkä, joten manuaalisalamoiden käyttö onnistuu suoraan, tai vaikka Canonin sekä Nikonin salaman käyttö manuaalisena. Myös Canonin salamatriggerit ja kameran etälaukaisimet E3-plugilla pelaavat. Kameraa etänä lauottaessa on huomioitava, ettei Canonin laukaisin herätä Fujia virransäästötilasta. Jos kuvauksessa on pidempi tauko, kameran virransäästötila on otettava pois päältä tai kamera on käytävä herättämässä kuvauksen alkamisen yhteydessä.

Etälaukaisimesta päästäänkin jalustakuvaukseen. Jalustaruuvi on aivan akkuluukussa kiinni. Saman luukun alla lymyilee myös muistikortti, eli näihin ei pääse käsiksi pikakiinnityslevyn ollessa kamerassa. Olisi hyvä, jos muistikorttipaikka olisi kameran kyljessä X-T1:n tapaan. Kameraan saa lisävarusteena MHG-XT10-kahvan, johon on integroitu myös pikakiinnityslevy. Tässä on myös luukku, jonka kautta akun ja kortin voi vaihtaa kahvaa kamerasta irrottamatta.

Fujifilm X-T10
Fujifilm X-T10, akkuluukku

Jos ja kun jalustalla kuvataan 2 tai 10 sekunnin vitkalaukaisijalla, niin tästä toiminnosta löytyy yksi bugi, vai olisiko ominaisuus. Nimittäin jos kamera on mennyt virransäästötilaan tai ollut virrat sammutettuna riittävän pitkän ajan, kamera unohtaa vitkalaukaisinasennon ja se on kytkettävä aina uudelleen. Tämä on varsinkin talvisissa olosuhteissa hanskat kädessä kuvatessa ikävä juttu. Ihme juttu, sillä eihän kameran muutkaan säädöt muutu, kun kamerasta käyttää virrat poissa.

Jos kamera on mennyt virransäästötilaan tai ollut virrat sammutettuna riittävän pitkän ajan, kamera unohtaa vitkalaukaisinasennon ja se on kytkettävä aina uudelleen.

Wifi on hyvä ominaisuus nykykameroissa. Kuvan tai kuvia voi tuoda langattomasti mobiililaitteelle ja kameraa voi ohjata etänä vaikkapa puhelimella. Mutta kameran wifin ottaminen käyttöön tuntuu joskus hankalalta jonkin toisen merkkisen kameran wifiin verrattuna. Joskus vaatii useita yrityksiä, ennen kuin yhteys muodostuu. Tähän saisi helpotusta NFC:llä, QR-koodin käytöllä tai muulla vastaavalla. Etäohjauksessa on hyvää, että mm. suljinaikaa, aukkoa ja herkkyyttä voi säätää etänä.

GPS on yksi ominaisuus, jota tunnutaan ottavan uusista malleista pois jostain syystä. Olisi toisinaan mukava, että ominaisuus olisi suoraan rungossa, jolloin kuviin saisi paikkamerkinnän ilman ihmettelyitä. Fujilla geotäggäys onnistuu puhelimen avulla, mutta tällöin kameran ja puhelimen välillä on oltava yhteys päällä kaiken aikaa.

Parempaa laatua tavoitellessa kuvataan aina RAW-formaatissa. Tässä kohtaa iskee yksi rajoitus, eli kennon natiivit ISO-herkkyydet ovat väliltä 200-6400. ISO 100- ja 12800-herkkyysillä voi kuvata ainoastaan JPG-kuvia. Vaikka Fujin tekemät JPG-kuvat ovatkin erittäin laadukkaita, olisi hienoa saada myös suurilla ja pienillä herkkyyksillä kuvatut otokset RAWeina.

Fujinon XF10-24mm, 60 mm, 1/180 s, ƒ/9, ISO 200
Fujinon XF10-24mm, 60 mm, 1/180 s, ƒ/9, ISO 200

Kello on ainoastaan 12 tunnin näytöllä. 24 tunnin näyttö olisi mukava lisä, vaikkei nyt ihan välttämättömyys olekaan. Tällainen asia olisi vaan niin helppo laittaa kuntoon. Kelloa säätäessä voi asettaa ainoastaan tunnit ja minuutit, muttei sekunteja. Tämä hankaloittaa hieman useammalla kameralla kuvaajaa, kun kaikkien kameroiden kellot pitäisi synkronoida samaan aikaan.

Myös täysautomaatilla

Fujin X-sarjan kamerat ovat suunnattu aktiivikuvaajille ja rungoista on puuttunut automaattiasetus ja kaikenlaiset kissa- ja koirakuvausohjelmat X-M1- ja X-A1-malleja lukuun ottamatta. Nyt täysautomaattimoodi on tuotu myös ylemmän pään runkoon, vaikka luultavasti valtaosalle tämän kameran käyttäjistä tämä ominaisuus jää turhakkeeksi. Ehkä Fujilla ajatellaan, että aloitteleva kuvaaja voi nyt ostaa paremman rungon ja siirtyä sitten opettelemaan pikkuhiljaa hallitsemaan itse kuvaamistaan.

Juhlaravintola Marsalkka, 10 mm, 1/125 s, ƒ/6.4, ISO 1250
Juhlaravintola Marsalkka, 10 mm, 1/125 s, ƒ/6.4, ISO 1250

Hyviä juttuja

  • Hyvä kenno loistavalla kuvanlaadulla
  • Monipuolinen aktiivikuvaajan runko, joka käy myös aloittelijalle
  • Laadukas objektiivivalikoima
  • Hyvä sähköinen etsin
  • Wifi
  • Sama akku, kuin muissakin Fujin järkkäreissä
Synttärikakku, 56 mm, 1/125 s, ƒ/1.8, ISO 1250
Synttärikakku, 56 mm, 1/125 s, ƒ/1.8, ISO 1250

Vielä kehitettäviä asioita tai puutteita

  • Pieni puskurimuisti
  • Ei varoitusväriä ylivalotukselle kuvausmoodissa
  • Ei 24h kelloa
  • Kaikki säädöt eivät pysy muistissa virran katkettua
  • Ei natiivia ISO 100 ja 12800 -herkkyyksiä (RAW puuttuu)
  • Runkovakaaja olisi mukava

 

 

 

Yhteenveto

Fujifilm X-T10 on onnistunut kamerauutuus, vaikkakin pienine puutteineen. Puutteet eivät ole vakavia ja hintaan suhteutettuna tämä on hyvä ostos. Mikäli kameraan haikailee budjettiluokan objektiiveja, niin niitä Fujiin ei ole juuri tarjolla, ellei tähän lasketa XC-sarjan kahta objektiivia tai Samyangin manuaalisia vaihtoehtoja. Mutta järjestelmä tarjoaa aktiivikuvaajalle jo hyvän sarjan erilaista laatulasia.

Ostaisinko tämän kameran omaan käyttöön? No mikä ettei, tosin kakkosrungoksi X-T1:n rinnalle. Pärjäisihän X-T10:llä toki hyvin vaikka se olisi ainoa runko, mutta paikoin tulisi kyllä ikävä X-T1:n juttuja.

Olisin mielelläni laittanut tähän X-T10-kuvia hääkeikalta. Hääparin toive oli, etten julkaise kuvia netissä, joten kasasin tähän sitten pikaisesti muita testikuvia.

Galleria

Jätä kommenttisi

Kommenttia

  • Ei kommentteja