Sääsuojattu normaaliobjektiivi

Fuji tuli mikrojärkkärimarkkinoille X-Pro1-mallin ja kolmen perusobjektiivin voimin vuonna 2012. Yksi ensijulkaisun objektiiveista oli normaalipolttoväliä vastaava 35mm f/1.4. Tämän jälkeen X-bajonetin objektiivivalikoima on kasvanut kiitettävällä tahdilla ja on tätä nykyä erittäin monipuolinen.

Valtaosa tähän mennessä julkistetuista kakkuloista on kuitenkin ollut hintaluokaltaan tuhannen euron molemmin puolin, joka on perusharrastajan kannalta suhteellisen paljon. Lisäksi suurin osa objektiiveista on ollut vailla sääsuojausta. Fuji on tuonut nyt markkinoille muutaman hintahaarukan alapäähän sijoittuvan objektiivin sääsuojattuna, eli tämän testissä olevan 35mm normaaliobjektiivin lisäksi tarjolla on vastaava 23 mm laajakulma sekä 50 mm pikkutele. Valovoimaltaan nämä uutuudet ovat f/2, eli kiinteäpolttoväliseksi objektiiviksi se ei ole mahdottoman paljon, mutta zoomeihin verrattuna ero on selvästi näiden uutuuksien eduksi.

Heikompi valovoima ei aina tarkoita huonompaa tuotetta. Valovoimasta tinkimällä objektiivista saadaan pienempi ja samalla myös halvempi. On paljonkin tilanteita, joissa maksimaalinen valovoima ei ole tarpeen. Vastaavasti on kuvauksia, joissa valovoimasta pitää pystyä hyödyntämää se viimeinenkin pisara.

Tuntuma

Pienikokoisena objektiivina tämä kulkee helposti mukana, eikä 170 gramman paino paljon tunnu. Rakenne on jämäkän oloinen ja paketissa tulee mukana myös pieni vastavalosuoja. Vastavalosuoja ei ole tyypillinen bajonettikiinnitteinen, vaan se ruuvataan suodinkierteeseen. Objektiivinsuojuskin tulee kiinni sitten tähän vastavalosuojaan sen ollessa kiinnitettynä. Ratkaisu on hieman erikoinen. Suodinkierteen ollessa eksoottinen 43 mm, en päässyt kokeilemaan virityksen toimivuutta suodinten kanssa. Luultavasti vastavalosuoja ruuvataan sitten suotimeen kiinni, mutta ratkaisu voi tuoda ongelmia polarisaatiosudinta käytettäessä. Lisävarusteena myydään vakiovarusteena tulevaa suurempikokoista vastavalosuojaa. Tämä lisävarusteena ostettava vastavalosuoja tuleekin luultavasti sitten objektiiviin etubajonettiin kiinni, koska siinä sellainen on. Aukkorengas on täsmällisen oloinen ja riittävän jämäkkä ehkäisemään tahatonta pyörimistä. Näin tämän kuuluukin olla.

Tarkennus on hyvässä valossa nopea, mutta hidastuu valon vähentyessä. Tarkennus pelaa kuitenkin vielä erittäin vähässä valossa. Tarkennusmoottori on myös hiljainen, hiljaisempi kuin esim. XF23mmF1.4R -objektiivissa. Käytännön kuvaushommissa objektiivi käy ja kukkuu, kuten pitää. Tarkennus on hoidettu sisäisesti, eli objektiivin pituus ei muutu. Tässä suhteessa tämä uutuus on erittäin miellyttävä alkuperäiseen 35 mm objektiiviin verrattuna.

Ensimmäisen kerran otin tämän objektiivin mukaan joulukuiselle hääkuvauskeikalle 2016, mutta kokeilu typistyi jo ennen vihkiseremonian alkua. F/2 valovoima tuntui vaan liian vähältä hämärään kirkkoon, sillä suljinajat olivat aivan riskiraoilla suurista herkkyyksistä huolimatta. Laukusta oli kaivettava esiin tuttu ja turvallinen XF23mmF1.4 R, jolla sain otettua haluamani kuvat. Tämän kokemuksen perusteella en voi suositella tätä ainoaksi normaali- tai laajakulmaobjektiiviksi hankalimpiin kuvauksiin vallitsevassa valossa.

Jo seuraavana päivänä pääsin sitten kokeilemaan objektiivia uudemman kerran lapsikuvauksen merkeissä. Kuvaus tapahtui sisätiloissa, jonne loihdin salamoilla lisävaloa. Pääosan kuvauksista hoidin tosin 56mm objektiivilla, mutta tätä normaalipolttoväliäkin piti kokeilla. Tässä kuvauksessa ei ollut mitään huolta valon riittävyydestä ja kuvaus sujui ongelmitta.

Sain keväällä vielä tilaisuuden kokeilla objektiivia hautajaisissa. Ulkona oleva kirkas kevätaurinko antoi valoa sisätiloihin ja tällä kertaa objektiivin valovoima oli riittävä, eikä herkkyyksiä tarvinnut ruuvata tappiin saakka.

Kuvanlaatu

Kuten yleensä, niin tämänkin objektiivin piirto ei ole parhaimmillaan suurimmalla aukolla. F/2 tuottaa pehmeähköt reunat, mutta pehmeneminen alkaa vasta hyvin lähellä reuna-aluetta. Kontrasti alkaa paranemaan hieman himmentämisellä, mutta nurkkien terävyys ei parane samassa suhteessa. Kulmat pysyvät hieman pehmeinä kaikilla aukkoarvoilla, mutta tosiaan vain äärimmäiset reunat. Tämä ei siis useinkaan ole mikään rajoittava tekijä objektiivin käyttöä ajatellessa. Piirto on parhaimmillaan aukoilla f/8 - f/10. Tätä pienemmillä aukoilla diffraktio alkaa pehmentämään kuvaa kauttaaltaan.

Poikittainen kromaattinen aberraatio pysyy normaalisti näkymättömissä, mutta sitä saa kiusattua esiin kuvaamalla vaikka vesakkoa, jonka takaa aurinko paistaa suoraan kohti. Aukolla f/4 se on jo selvästi pienentynyt ja aukolla f/8 vielä havaittavissa. Pitkittäinen kromaattinen aberraatio on sitä vastoin melkein tuntematon käsite ja siitä saattaa joskus saada häivähdyksen. Aberraatiot eivät kuitenkaan ole olleet kiusana muissa, kuin testikuvissa.

Vastavaloa XF35F2 sietää hienosti, vaikka joistakin kulmista tuleva vastavalo hieman kontrastia heikentääkin. Vääristymät ja vinjetointi on minimaalista, vaikka tätä onkin hieman hankala arvioida. Fujin raakakuvissa on mukana sisäänrakennettu profiili, jolloin korjaustieto tulee suoraan tiedoston mukana. Lightroomin ladatessa RAWia ehtii kuitenkin joskus nähdä korjauksen latautumisen.

Bokeh on miellyttävän oloinen, voisipa jopa kermaiseksi sanoa. Tämähän on myös makuasia ja testikuvista varmaan tulee ainakin jonkinmoinen käsitys asiasta.

Tämä vai XF35mmF1.4R

Moni normaaliobjektiivin ostoa miettivä saattaa kokea valinnan vaikeutta, sillä Fujilla on toinenkin vaihtoehto, eli jo aikaisemmin mainittu XF35mmF1.4R. Alkuperäinen valovoimaisempi versio on vain satasen nyt testattua olevaan versiota arvokkaampi. 1.4-valovoimainen objektiivi tuli markkinoille siis samaan aikaan, kun Fuji julkisti mikrojärjestelmänsä 2012.

Jos ajattelee pelkästään valovoimaa, niin itse kyllä ilomielin maksaisin satasen lisää paremmasta valovoimasta. Mutta alkuperäinen normaalikakkula kaipaisi ehkä hieman päivitystä. Alun perin se ei ollut mikään äkäisin tarkentaja, mutta nykyisellään se on asiallinen peli siltä osin. Enemmän siinä häiritsee kuitenkin se, että objektiivin pituus muuttuu tarkennuksen mukana. Tämä on jossain määrin ärsyttävää, kun kameraa tulee normaalisti vasemmalla kädellä objektiivin alta pitelemällä. Vastavalosuoja on myös hieman erikoinen, eikä sen kanssa voi käyttää normaalia linssinsuojusta. Mukana tulee kuitenkin sellainen huonosti paikoillaan pysyvä kumilörtsykkä tätä tarkoitusta ajamaan.

Kuvanlaatu paranee alkuperäisellä 35mm objektiivilla säännöllisemmän tuntuisemmin himmennettäessä, kuin uudella. Samoin käy kontrastin kanssa. Aukolla f/2 uusi versio on nurkkien piirron ja kontrastin osalta parempi, mutta vanha voittaa tärkeämmän keskialueen osalta. Erot alkavat tasoittua aukolle f/2.8 mentäessä. Tämän jälkeen XF35mmF1.4R alkaa erottua edukseen ja jättää uudemman version taakseen, myös nurkkapiirron osalta.

Sääsuojaus on sitten tämän uudemman version valtti. Sääsuojattuun runkoon kyllä kaipaa sääsuojattua objektiivia, jolloin vaaka kallistuu halvemman suuntaan. Myös pienempi koko ja jämäkkä rakenne, myös aukkorenkaan osalta puoltaa uudempaa vaihtoehtoa. Pikselinviilaajalle ja valovoiman tarvitsijalle menisi puolestaan alkuperäinen versio. F/2-version bokeh on jossain tilanteissa jopa alkuperäistä miellyttävämpi ja jälki on muutenkin miellyttävä.

Yhteenveto

XF35mmF2 R WR on miellyttävä ja laadukkaasti tehty normaaliobjektiivi. Objektiivin saa perinteisen mustan lisäksi myös hopeisena. Hintaa tällä on n. 450 €, joka ei ole ihan pilkkasumma, mutta kuitenkin peruskuluttajankin saavutettavissa. Valovoima on kompromissi koon ja hinnan suhteen. Vallitsevassa valossa työskentelevän hääkuvaajan kannattaa satsata kuitenkin valovoimaisempaan optiikkaan, sillä f/2 ei riitä kaikkein vaativimmissa olosuhteissa. Kun valo riittää, niin tämä on oikein miellyttävä kaveri, joka ei kosteuttakaan pelästy. Kaiken kaikkiaan tämä on oiva täydennys Fujin objektiivivalikoimaan ja tämä saattaa hyvinkin päätyä omaankin reppuun jossain vaiheessa.

Galleria