Fujin pitkä telezoom on hieno objektiivi, jolla kuvailee mielellään. Polttovälin ja painon suhde on sellainen, että aktiivikuvaajan on helppo ottaa tämä mukaan lihasvoimalla. Kokoa objektiivilla on sen verran, että akkukahva, tai muu lisäkahva on melkeinpä pakollinen kaveri tämän kanssa. Kuvanlaatu on oikein hyvää tasoa, vaikka terävyys laskeekin pisintä polttoväliä kohti. Tätä voi paikata pienellä himmentämisellä. Tarkennus on erittäin nopea ja esim. X-T2:n kanssa yhdistelmä hätyyttelee perinteisiä peilivehkeitä tässä suhteessa. Hyvä kuvanvakaaja, sääsuojaus sekä telejatkeen käyttömahdollisuus täydentävät paketin kiitettävälle tasolle.

Fujin sääsuojattu normaaliobjektiivi oli käytössäni pariin otteeseen ja tykkäsin siitä kovasti, vaikka joissakin tilanteissa valovoimaa olisi kaivannut lisää. Sääsuojaus on kuitenkin hyvä lisä, samoin pieni koko on valttia.

70-200mm aukolla f/2,8. Tämä on se himoittu yleistele kinopuolella. Fujifilm vastasi haasteeseen 50-140mm polttovälillä ja sehän on kuvakulmalleen lähellä tuota kinoserkkuaan. Kun tähän vielä yhdistetään hyvä valovoima, ripeä automattitarkennus ja sääsuojaus, niin pakettihan on kasassa. Tämä on Fuji-miehille ja –naisille melkein pakko-ostos, mikäli telelle on tarvetta heikossa valossa tai huonossa säässä. Optisesti kaikki on viimeisen päälle kunnossa, kuten Fujilla on tapana.

Minkä polttovälin muotokuvaaja valitsee? Yleensä 85 mm, mikäli kuvaa täyskennoisella kameralla. Fujin vastine tälle on 56 mm, joka vastaa hyvin kuvakulmaltaan tätä klassista potrettipolttoväliä. Fujinon XF56mm F1.2 R on optisesti erittäin pätevä ja poikkeuksellisen valovoimainen objektiivi, jonka mielellään ottaa mukaan. Erittäin korkea valovoima auttaa liikkeen pysäyttämiseen ja kohteen erottamiseen taustasta. Tarkennus on riittävän nopea ja kuvanlaatu korkeaa tasoa. Reunojen hienoinen pehmeys suurimmalla aukolla ei ole paha puute. Sääsuojaus ja kuvanvakaaja olisivat toki mukavia lisiä, mutta menee tämä nyt näinkin. Suhteellisen pienen kokonsa ja keveytensä vuoksi tämä on mukava ottaa mukaan.

Fujin uusin lippulaivamalli toi mukanaan uuden kennon ja muita herkkuja. Kamerassa on potentiaalia moneen menoon ja kuvanlaatu on erinomainen. Fujifilm X-Pro2 on hienosti tehty kamera, joka pitää sisällään Fujin tämän hetken viimeisimmät herkut valmistajalle tyypillisissä retrokuorissa. Mutta kääntyvä näyttö puuttuu ja sähköinen etsin on pienempi, kuin X-T1:ssä tai uudessa X-T2:ssa. Käyttöliittymä jakaa varmasti mielipiteitä, mutta omaan makuun se kyllä sopii, vaikka valikkorakenteen voisi miettiä uudelleen.

Älykello, sykemittari vai aktiivisuusranneke. Garmin vívoactive oli testissä reilun kuukauden verran kesällä. Tämä tuote on hyvä aktiivisuusranneke ja unenseurantalaite, mutta ei täytä paikkaansa parhaimpien sykemittareiden joukossa. Vívoactive toimii parhaiten kellona, aktiivisuusrannekkeena ja unenseurantalaitteena. Kenties juoksijat, pyöräilijät ja golffarit saavat tästä enemmän irti, mutta omaan käyttöön tämän sykemittariominaisuudet ovat puutteelliset. Laite olisi parempi ilman huonosti toimivaa kosketusnäyttöä. Myös pilvipalvelua parantamalla tuotteen houkuttelevuus paranisi roimasti.

Mikä se tällainen laatikon muotoinen kamera on, jossa 55mm objektiivi onkin lievä laajakulma ja jalustakierre löytyy pohjan lisäksi myös toiselta kyljeltä? Se on keskikoon digi, mallimerkinnältään Pentax 645Z. Tämä on oikea kamera kuvaajalle, joka tarvitsee tinkimätöntä kuvanlaatua ja suurta kuvakokoa. Kamera ei ole mikään sarjatulittajan vekotin, vaan rauhallisen ja harkitsevan kuvaajan työkalu. Kamerasta saa erittäin laadukkaan vaikutelman ja toiminta on täsmällistä. Sääsuojaus lisää käyttökohteita entisestään. Pahimpina puutteina on kuvien verkkainen tallentuminen muistikortille, tarkennuspisteiden sijoittuminen kuvan keskialalle sekä tiukkaan ahdettu takapaneeli.